Rastaslampi sijaistsee Ruostulan kylässä, muutaman kilometrin etäisyydellä kylältä, Ruotsuanjoen varrella. Sen naapuritalliin Kuolonojaan on matkaa muutaman kilometrin verran.
1440- luvulla muuan rälssisäätyinen Maunu Bomträsk, joka rälssinä nautti omasta erivapaudestaan, perusti Rastaslammen Kartanon. Maunun erivapaus oli, ettei hänen tarvinut maksaa veroja, joten miehellä oli varaa tähän. Rastaslammen kartano kulki nimellä Herrgård den Bomträsk. Rälssisäädystä tuli myöhemmin käsite aatelinen.
Vuonna 1630 kartano vaihtui everstiluutnantti Johan Lindemannin omistukseen, joka rahanahneena anoi alueelle tiilitehtaan rakennuslupaa. Tämä kuitenkin evättiin Johanin jouduttua vaikeuksiin Ruotsin kirkon kanssa, jonka seurauksena kartano huutokaupattiin. Tästä sen nimitti itselleen Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf.
Vuonna 1724 Ruotsin kuningas Frederik I lahjoitti kartanon sotasankarin leskelle, Wilhelmina Braskille.
Ruotsin vallan ajan jälkeen vuonna 1865 kartanon nimi suomennettiin. Herrgård den Bomträskistä tuli Rastaslammen kartano, jota se on ollut nykypäiväänkin asti.
Rastaslammen kartanolla on ollut hevosia läpi sen koko historian ajan, ja muitakin tuotantosuuntia. Viljaa se ei ole kuitenkaan vuoden 1980 -luvun jälkeen tuottanut, vaan pellot on myyty naapuritilalle, Kuolonojalle. Nykyiset omistajansa, serkukset Yuff ja Kiikku pitävät yllä nykyistä hevostilaa, ja Yuff omistaa myös Kuolonojan.
Kesäisin kartano on myös auki kartanomuseona. Joskin sen pohjoissiipi on yksityisessä käytössä tilan omistajilla.
Historia puhuu myös Bomträskin suvun kappelista sekä hautuumaasta, mutta näitä kyseessä olevia asioita ei ole koskaan löydetty. Nykyään uskotaan että tämä oli vain legendaa...
Talli on erittäin vanha, 1500-luvulla rakennettu hieman barokki-tyylinen kivirakennus, jossa on kuitenkin pieniä vivahteita jugend- tyylistä. Sen ulkopinta on rapattu laastilla, ja maalattu kellertäväksi. Kartanon pitkän historian ajan tämä talli on ollut aina hevosille suunnattu, ainoastaan talvisodan aikana se oli tyhjillään. Tämän jälkeen suomenhevosista saatiin takaisin vain muutama, mutta tallin kanta elpyi pian.
Talli on peruskunnostettu sisältä, sisältäen viemäriverkostot, sähköt ja kaikki nykyajan edellytykset. Sen pohjapiirros on myös muuttunut vuosien kuluessa, ja tuonut pohjaa sen nykyiselle olomuodolle.
Tallissa on yhteensä 34 -karsinaa, joista 4 on emä-varsa karsinoita. Pesupaikkoja tallin sisällä ei erikseen ole, vaan hevoset yleinsä pestään tallikäytävillä, joista vedet mopataan kaatoviemäriin.
Rastaslampi sijaitsee idyllisessä maisemassa Ruotsuanjoen varrella, Ruotsulan kylän vieressä. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee naapuritalli Kuolonoja.
Ruotsulan kunnan maisemissa, tallin lähistöllä sijaitsee myös rinnakkaiset kalliot, Äijänjänkä ja Eukonjänkä. Hevosilla ratsastaminen näillä seuduin on sallittua, kunhan pysyttelee tiellä. Tiheään metsään eksyy erittäin helposti.
Joen varrella on myös Jänkäänsuo. Hevosilla liikkuminen täällä on kiellettyä.
Tien toisella puolen on toinen kallio, Jänkäänsola. Tämän poikki ratsastaminen on mahdollista, sillä solan välistä kulkee tie. Täällä kuitenkin saattaa hevoset helposti säikkyä, sillä vierekkäiset kallionseinämät aiheuttavat melkoisesti kaikua. Solassa ei siis kannata pitää erityistä meteliä.
Virkistäytymään Ruotsulan kylän erilaisten palvelujen lisäksi pääsee Jänkän laskettelukeskukseen, joka sijaitsee 5 kilometrin päässä Rastaslammelta.